Helmikuu

Helmikuu on 28:lla päivällään kalenterimme lyhin kuukausi, karkausvuonna eli joka neljäs vuosi päiviä on 29. Vuosi 2024 on siis karkausvuosi, koska edellinen oli vuonna 2020. Helmikuun sanotaan saaneen nimensä puun oksien jäähelmistä, joita syntyy, kun suojasään jälkeen pakkanen äkisti kiristyy. Aika moni on varmasti nähnyt näitä kauniita luonnon taideteoksia, auringossa ihanasti kimaltelevia timantteja.

Runebergin päivä

Runebergin tortut
Runebergin torttuja

Johan Ludvig Runebergin päivä, jota vietetään 5.2., on vakiintunut liputuspäivä. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Päivän viettoon kuuluvat herkulliset Runebergin tortut, jotka yleensä tulevat myyntiin heti joulusesongin jälkeen. Lieriön muotoisia, kostutettuja, vadelmahillolla & sokerikuorrutteella päällystettyjä torttuja voi valmistaa itsekin, ohjeita löytyy perinteisistä gluteenittomiin. Alkuperäinen resepti on Johan Ludvigin vaimon Fredrikan kehittämä tai näin ainakin uskotaan.

Kynttilänpäivä

Päivän nimen takana on katolinen tapa vihkiä ko. päivänä vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Kynttilänpäivää on alun perin vietetty 40 päivää joulusta eli 2. helmikuuta. Suomen evankelisluterilainen kirkko viettää kynttilänpäivää alkuperäisenä päivänä, jos se sattuu sunnuntaiksi. Muutoin sitä vietetään 2.2. jälkeisenä sunnuntaina. Jos päivä on laskiaissunnuntai, kynttilänpäivää vietetään viikkoa aikaisemmin. Ortodokseilla ja katolilaisilla päivää kutsutaan Herran temppeliin tuomiseksi.

Saamelaisten kansallispäivä

Saamelaisten lippu
Saamen lippu

Neljän valtakunnan alueella asuvat saamelaiset, joita on noin 75 000-100 000, viettävät yhteistä kansallispäivää 6.2. Päivä on liputuspäivä ja juhlallisuuksia järjestetään eri puolella Saamenmaata. Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaiset suosittavat yleistä liputusta ko. päivänä. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä. Uhanalaisia saamen kielimuotoja tunnetaan kymmenen, joista edelleen puhutaan yhdeksää; Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieltä. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista.

Laskiaissunnuntai

Laskiainen
Laskiaispullan täytteinä voi olla mantelia tai hilloa.

Paastonajan alkaessa vietetään laskiaista; juhlapäiviä ovat laskiaissunnuntai ja sen jälkeen vietettävä laskiaistiistai. Laskiaissunnuntaita vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, vuonna 2024 helmikuun 11. päivä. Sen jälkeen tulee laskiaistiistai, jonka jälkeisestä keskiviikosta (tuhkakeskiviikko) alkava paastonaika kestää 40 arkipäivää pääsiäissunnuntaihin asti. Paaston aikana ortodoksisissa ja katolisissa kirkoissa pidättäydytään lihan syömisestä. Paasto kuuluu myös luterilaiseen perinteeseen, mutta harvemmin pidättäydytään tietystä ruuasta.

Laskiaistiistai

Laskiaistiistaita vietetään vuonna 2024 helmikuun 13. päivä. Silloin syödään hernerokkaa, pannukakkuja ja laskiaispullia, mäenlaskua unohtamatta.

Ystävänpäivä

Ystävänpäivä

Useissa maissa vietetään ystävänpäivää, englanniksi Valentine’s Day eli Pyhän Valentinuksen päivää 14.2. Päivän taustalla on useita pyhimystaruja; historiassa on monta Valentinus-nimistä marttyyria. Suomessa päivä tuli kalenteriin aika myöhään, vasta 1980-luvun lopulla, kun taas muualla maailmassa päivällä on pitkät perinteet. Valentinen päivänä on ollut mahdollista lähestyä ihailun kohdetta (salaistakin) nimettömällä rakkaudentunnustuksella. Päivän tunnuksena ollut punainen sydän oli ja on edelleen suosittu aihe. Maailmalla Valentine’s Day:ta on perinteisesti pidetty rakastavaisten romanttisena päivänä. Meillä Suomessa se on lisäksi päivä, jolloin muistetaan ystäviä perinteisillä tai sähköisillä korteilla, runoilla ja lahjoilla.

Kalevalan päivä

Kalevalan päivää, suomalaisen kulttuurin päivää, vietetään ja liputetaan virallisesti 28.2. Nimensä päivä on saanut Suomen kansalliseepoksen Kalevalan mukaan. Sen katsotaan kuuluvan maailmankirjallisuuteen; eepoksen on koonnut Elias Lönnrot. Hän oli aikansa oppineimpia suomalaisia: hän teki 1800-luvun alkupuolella useita runonkeruumatkoja Suomessa ja itärajan toisella puolella suomensukuisten kansojen asuinalueilla. Näiden matkojen perusteella syntyi ensimmäinen Kalevala (ns. Vanha Kalevala) vuonna 1835 ja Uusi Kalevala vuonna 1849. Kalevalan päivän viettoon kuuluvat erilaiset ohjelmat tieteen ja taiteen saralta, joita järjestää mm. Kalevalaseura.

Karkauspäivä

Helmikuussa vuonna 2024 on 29 päivää, koska on karkausvuosi. Näin ollen em. vuodessa päiviä on 366 normaalin 365 päivän sijaan. Kalenterivuosi ja tähtitieteellinen vuosi synkronoidaan karkausvuonna. Karkauspäivänä kaikki on ns. nurinpäin, joten nainenkin voi kosia vaikka useampaakin henkilöä. Kosinnasta kieltäytyvä henkilö jää kosijalle velkaa ainoastaan uuden hamekankaan; kosintaan voi siis suhtautua kepein mielin. Näin ainakin vanhan perinteen mukaan.

Vanhan kansan luontotietoutta

  • helmikuun suojasäät merkitsevät kylmää kevättä (päinvastaisiakin ennusteita on)
  • helmikuun suoja, puutteen tuoja
  • jos ruukkukasvit alkavat kasvaa jo helmikuussa, tulee varhainen kevät