Ensimmäinen asia, jota rupesin käytännössä toteuttamaan, oli budjettimalli. Sitä varten avasin verkkopankissa viisi uutta tiliä; vararahasto, taloudellinen vapaus (passiivinen tulo), opiskelu, huvi- ja hauskanpito sekä hyväntekeväisyys. Suositus olisi siirtää hyväntekeväisyyteen 5 % ja muille tileille 10 % nettotuloista. Tällä systeemillä kiinteisiin kuluihin ts. pakollisiin menoihin jäisi 55 %. Ne saisivat maksimissaan olla 60 % nettotuloista. Siinä vaiheessa viimeistään, kun aloittaa budjetoinnin, kannattaa käydä läpi omat tulot ja menot; ovatko pakolliset menot 60 % tai alle. Jos ne ylittävät tuon 60 %, niin sitten on hyvä miettiä, minkälaisia muutoksia pystyisi tekemään.
Olen automatisoinut rahojen siirtämisen käyttötililtä em. tileille joka kuukausi. Aluksi prosentteja vastaavien summien siirtäminen tileille voi tuntua mahdottomalta, näin oli ainakin minulla. Joudun vieläkin aina silloin tällöin tekemään pieniä muutoksia. Sellaisissa tilanteissa, kun tulot ovat epäsäännölliset, täytyy summat laskea ja siirrot tehdä joka kerta erikseen. On tärkeää, että kuitenkin aloittaa, vaikka viidellä eurolla. Käytännössä kun maksan kaupassa käyttötililtä esim. opiskeluun liittyviä tuotteita, siirrän sitten myöhemmin niihin käytetyn rahan opiskelutililtä käyttötilille. Mobiili- tai verkkopankissa tuotteita maksaessa on tietysti helppo valita tili, jolta maksu veloitetaan. Olen budjetoinut kesäkuusta 2020 lähtien ja olen oikeasti ihastunut systeemiin. Nyt on torstai, helmikuun 4. pv ja vuosi on 2021. Olen siis toteuttanut budjettimallia kahdeksan kuukautta. Tämän kuun siirrot menevät automaattisesti ja ne ovat 8. pv.
Vararahasto
Yksi budjettimallin tileistä, tunnetaan myös nimellä PSOV = pitkäaikainen säästö ostoja varten ja puskuri. Tälle tilille on tarkoitus kerryttää 2-6 kk:n tuloja vastaava summa. Se on hyvä turva, jos tapahtuu jotain yllättävää, esim. joku kodinkone hajoaa tai joutuu työttömäksi tms. Tiukan paikan tullen puskuriraha helpottaa, välttyy isommalta paniikilta ja jatkoa ajatellen ehtii laatia uusia suunnitelmia. Sitten kun vararahasto on täynnä, säästäminen ei lopu siihen, vaan sinne kerrytetään edelleenkin rahaa. Tällä ns. ylimenevällä rahalla voi tehdä esim. hankintoja kotiin. Raha pitää laittaa kiertämään. Aloittaessani budjetoinnin asetin kerättävän vararahaston suuruudeksi 1,5 kuukauden nettotulot. Kerättävää siihen on vielä reilut 500 €. Pohjalla oli jo vähän rahaa, koska olin aiemmin aloittanut säästämään pienen summan/kk. Nyt tuntuu siltä, että saatan hyvinkin kerryttää 2 kuukauden nettotulot.
Taloudellinen vapaus (passiivinen tulo)
Ensin vastuuvapauslauseke: sijoitusneuvoja Suomessa saavat antaa vain yritykset, joille on myönnetty siihen toimilupa. Minä en siis anna sijoitusneuvoja enkä sijoitussuosituksia. Olen itse päättänyt kaikista tekemistäni sijoituksista. Kaikki kirjoittamani asiat ja ohjeet ovat omia mielipiteitäni ja näkemyksiäni. Jokaisen, joka aikoo sijoittaa, kannattaa paneutua asioihin itse. Minäkin olen vielä opiskelija ja olen sijoittanut vain sen verran rahaa, että kestän mahdolliset tappiot.
Sijoittamisessa olisi hyvä keskittyä sellaisiin asioihin, jotka tuovat passiivista tuloa. Aluksi täytyy tehdä töitä, mutta ajan saatossa tulot saattavat tulla ilman kovaa työskentelyä. Passiivisia tulonlähteitä ovat esim. sijoitusasunnot ja blogit (affiliate markkinointi). Minulla on lähinnä osuuksia eri rahastoista, muutamia pörssiosakkeita, kultaa (säilytyksessä myyjän holvissa) ja paria kryptovaluuttaa.
Rahastot
Sain isältä perinnön, jolla maksoin mm. kaksi luottokorttivelkaani pois. Pelkäsin tuhlaavani kaikki, joten päätin sijoittaa osan rahoista johonkin. Ilman sen kummempaa tietämystä sijoitin keväällä 2019 OP-Maltillinen ja -Rohkea -sijoitusrahastojen osuuksiin, molempiin 5000 €. Seurasin niiden kehitystä, välillä ne olivat plussalla ja välillä miinuksella. Verkkovalmennusten myötä havahduin siihen, että niille rahoille olisi parempiakin, varmempia kohteita. Niinpä sitten viime syksynä (2020) lunastin suurimman osan rahasto-osuuksistani pois. Sain niistä luovutusvoittoa 331 €. Suositus kuitenkin olisi säilyttää osuuksia useampia vuosia ja niihin kannattaisi säästää kuukausittain. Haluan kuitenkin toimia omien tuntemusteni mukaan. Nyt minulla menee 15 €/kk jäljelle jääneeseen OP-Rohkea -sijoitusrahastoon. Sen tilanne tänään: hankinta-arvon ja markkina-arvon ero on +384 €. Olen avannut tilin myös Nordnetiin, sen asiakkaaksi on helppo liittyä. Nordnet on pohjoismainen pankki, jonka kautta voi sijoittaa osakkeisiin ja rahastoihin. Sijoitan toistaiseksi sitä kautta joka kuukausi kahteen eri rahastoon minimisummalla 15 €/rahasto. Niiden tilanne tänään: hankinta-arvon ja markkina-arvon ero on +25 €.
Jos haluaa ryhtyä sijoittamaan rahastoihin, vaihtoehtoja on todella paljon ja niihin pääsee mukaan jo pienillä summilla. Rahastoista on aina saatavilla rahasto- ja avaintietoesitteet, joihin tulee perehtyä ennen sijoittamista. Em. esitteiden avulla pääsee perille rahastojen luonteesta ja sijoitusriskeistä.
Seuraavan linkin avulla pääset avaamaan maksuttoman asiakkuuden Nordnetiin. Huomioithan vielä, että sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
Lisää taloudellisesta vapaudesta ja lopuista budjettimallin tileistä toisessa artikkelissa.